Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


maanantai 31. joulukuuta 2012

VUOSI VAIHTUU


Tämän virkeän maustepelargonin lehden myötä toivon kaikille
 HYVÄÄ JA ONNELLISTA VUOTTA 2013 !

lauantai 22. joulukuuta 2012

JOULUN TAIKAA...


 Tänään oli huikaisevan kaunis pakkaspäivä. Maisema on kimaltavan kevyen lumen peitossa. Mielikin rauhoittuu maisemaa katsellessa. Jouluvalmistelut ovat meneet ilman stressiä. Yksi päivä vielä töissä  ja sitten joulun vietto voi minunkin osaltani alkaa :)Nautitaan ja levätään!

 



lauantai 8. joulukuuta 2012

LUNTA TULVILLAAN...


Puutarha on pukeutunut kauniisen lumipukuun. Pitkän pimeän ja ikävän valottoman syksyn jälkeen lumi valaisee ihanasti. Puutarhakin näyttää hienolta! Lumi peittää kaikki röntät ja tekemättömät työt armeliaasti. Lumipeite myös suojaa kylmältä, joten toiveita on, että kasvit talvehtivat hyvin.





Nyt tekee mieli sytytellä lyhtyihin kynttilöitä ja nauttia peiton sisällä hyvästä kirjasta ja ulkoilla välillä raikkaassa säässä. Joulukiireitä en ota vastaan! Ne luovutan suosiolla muille ;) Avannossakin tuli käytyä itsenäisyyspäivänä ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Kallajärvi jäätyi vasta  2.12, joten sitä ennen oli avovesiuintia. Vesi tuntui läpimämmältä jään alla  nyt, liekkö harhaa. Ihana olo uinnin ja saunan jälkeen :)

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

HARMAATA

Täysin tyyni veden pinta ja utuinen järvimaisema

Kuralätäkön heijastuksia.....

Talven törröttäjät nytkin komeita

Jäkälää puun oksassa
Harmaa on se väri, mikä on ollut vallitsevana maisemassa aika paljon. Välillä se ahdistaa yhdistettynä vähään valoon, mutta tänään ilmassa oli jotain niin suloisen pehmeää ja utuista, että tuntui hyvälle:) Lämpöä +7, marraskuun lopussa! Kun kävelin hakemaan postia, ilma tuntui ihanalta hengittää. Kosteaa ja raikasta. Puutarhaa voisi hyvin vielä raivata, muttei oikein huvita, joten jätän suosiolla kevääseen. Silloin puuhista nauttii, eikä ole kysymys pakosta. Puutarhan hoidosta saa itselleen äkkiä harrastuksen, josta tulee stressi. Täytyy pitää varansa.....muuten menetän paljon ihania asioita, tuntemuksia ja aistimuksia, mitä puutarhailuun liittyy.

torstai 25. lokakuuta 2012

PAKKASAAMU


Tähän perjantaihin oli mukava herätä. Pakkasyön jälkeen aurinko alkoi kullata kuuraista maisemaa. Ensimmäiset kuvat piti käydä ottamassa heti, ennen aamukahvia, yöpaitasillaan;). Juuri ja juuri tarkenin ja yritin säädellä lainassa olevaa digijärkkäriä oikeille asetuksille. Painava kamera, mutta kyllä sillä saa ihan erilaista jälkeä kuin pokkarilla. Tämän postauksen kuvat on otettu sillä, ilman jalustaa. Kunhan aikani opettelen, niin taidan hankkia oman paremman kameran, vaikka itselle joululahjaksi :)







Tähän aikaan vuodesta pitää kaikkea katsoa läheltä. Niin näkee hurmaavia yksityiskohtia ja upeita värejä. Aamun kuvaussession jälkeen ajoin vielä nurmikot. Enpä ole tainnut kertaakaan aiemmin jättää sitä näin myöhään. Sateiden takia ei vain ole voinut. Nyt oli hieno sää ja puiden tiputtamat lehdet tuli samalla silputtua nurmikon ravinnoksi :)






Paljon on jo kuihtuneita, paleltuneita tai muuten vain jo kasvukautensa lopettaneita kasveja. Värimaailmassa on paljon ruskeaa ja harmaata, mutta kyllä nekin ovat kauniita kun aurinko paistaa!
Suurimman osan puutarhan veistoksista, ruukuista, kalusteista ja muista koristeista olen jo vienyt talvisäilöön, mutta vanha lampun varjostin kristalleineen saa jäädä koko talveksi. Näen sen koko ajan työhuoneeni ikkunasta. Minun puolestani talvi saa tulla!

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

TALVIUNILLE

Chilisatoa saa nyt sisällä

Ihana maitokello kukkii yhä

Samoin ruusumalva :)


Siili on sieluni eläin ja se etsii jo vimmatusti talviunille pesää. Samaa tekee minunkin mieleni, asettua talviunille ja herätä vasta keväällä, jolloin juuri istuttamani kukkasipulit aloittavat kukintaansa ;) Oikeasti odotan kyllä OIKEAA TALVEA! Jatkuva sade meinaa viedä minusta kyllä voimat kokonaan. Joutuu pinnistelemään, saadakseen itsensä liikkeelle. Nyt olisi mahdollisuus siihen pesän laittoon kuin siilillä. Vanhat, mutta kivat sohvat verhoilutin juuri ja pussillinen kankaita odottaa innostusta ompelemiseen. Siis korituolit kaipaavat uudet pääliset, ovat odottaneet jo pari vuotta....

Marttakin viettää sisällä aikaa enemmän. Ulkona kastuu tassut :( Korituolien vanhat pääliset kelpaavat Martalle, mutta minä kaipaan jo uusia. Raitakankaat valmiina, kunhan inspiraatio iskee ;)

Tämä viikko alkoi sateisena, ylläri tänä vuonna! Onneksi ehdin viime viikolla tehdä monta tärkeää syystyötä valmiiksi. Kanttasin istutusalueet ja kitkin, istutin kukkasipuleita runsaasti ja tein jopa syyskylvöjä! Kameran kanssakin olen kiertänyt ahkerasti. Tuntuu tärkeältä ikuistaa vielä viimeiset suloiset kukkijat ennen talven tuloa. Keijupuutarhakin on saanut uutta ilmettä, kiitos puolison, joka jo tietää, mistä pidän. Hurmaava keloontunut puu tuli puukuorman päällä keijujen iloksi ja minun :)
Keloontunut puu sai kivipuron, sammalia ja kallioimarteita seurakseen. Keväällä toivottavasti myös istuttamani valkoiset helmililjat nousevat näkyviin.

Talvisijoituksen tarvitsevat myös pelargonit, verenpisarat ja daaliat. Daaliat ovat vielä maassa ja kukkivat edelleen:) Yöpakkasia ei ole vielä ollut ja siksi annan niiden vielä olla. Kunhan varret paleltuvat, siirrän juurakot autotalliin. Ihastuttavan ruostekukan juurkakosta aion osan ottaa suojaan ja osan jättää maahan reilun hiekkakerroksen alle. Monet harrastajat ovat saaneet sen talvehtimaan hyvin maassakin, ainakin jos on kunnon lumipeite, joka III-vyöhykkeellä yleensä on.

Pelargonien ja verenpisaroiden välietappi ennen autotallia on kuistilla. Vähän on ahdasta....
Yksi tyypillinen syystyö, mitä en tee, on haravointi. Toivon vielä sen verran kuivaa, että pääsen ruohonleikkurilla hurauttamaan lehdet silpuksi. Sitä odotellessä, pidetään hämärän hyssyä:)

Martta auttaa puutahatöissä :)

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Oi miksi syksy saapuu ennen aikojaan....

Kiinankärhö `Anita`kukkii vasta nyt ja runsaasti.
Upea daalia `Bishops Dower`ilahduttaa vielä.


Jos joku osaisi vastata tuohon otsikon kysymykseen, niin olisipa kiva. Kesä kun aina tuntuu liian lyhyeltä, varsinkin sateisen kesän jälkeen. Onneksi nyt on ollut melko lämmintä. On voinut jatkaa pihapuuhia kaikessa rauhassa. Paljon niitä on vielä tekemättäkin: Istutusten kanttaus kesken, samoin kitkeminen ja kukkasipulitkin nököttävät vielä pusseissaan. Niin ja ruukut ovat täynnä perennoja, jotka pitäisi saada maahan...

Luonto on kuitenkin kaunis syksyn väreissä. Se ilahduttaa varsinkin aurinkoisina aamuina, jolloin pieni nuottasaari ilmestyy näkyviin kullan keltaisena ja hohtavana:)





Pihapuuhia tehdessä on toki vielä monta kivaa juttua ilmestynyt eteen. Kullero on aloittanut toisen kukintakierroksen, samoin juhannusruusu ja jotkut esikot. Daaliat, miekkaliljat ym. kukkivat myös vielä komeasti kun ei täällä ole vielä ollut yöpakkasia.

Salkoruusu vielä kukassa

Kulleron toinen kukinta tänä vuonna.
Koristevattukin kukkii uudestaan.

perjantai 31. elokuuta 2012

SADONKORJUUN AIKA

Leikkimökin rappuset toimivat vaihteeksi sadonkorjuun apuna.
Elokuu on kääntymässä syyskuuksi. Sää on ollut aika kiva ja lämmin, aurinkoinenkin:) Sadon kypsyminen on pitänyt kiireisenä viimeiset viikot ja sama jatkuu vielä aika pitkään. Tyrnisatoa kun voi kerätä vielä lokakuullakin, ellei ihan talvi yllätä. Tähän mennessä on saatu talteen vatut, saskatoonit, mansikat ja viinimarjapensaat on lähes tyhjennetty syömällä marjat välipaloina:) Omenasato on huikea tänä vuonna. Meillä on vanhoja puita kolme: `Sokeri Miron `, `Huvitus` ja tuntematon lajike. Kaikki syömäomenia. Tänä vuonna erityisen hyviä! Muumiotautiakin tosi vähän. Säilöntäomenaa, josta voisi tehdä sosetta, kaipailen. Ehkäpä istutan ensi vuonna.

`Huvitus`on kirjavan punaposkinen.

Korillinen `Sokeri Mironia`, jotka ovat pudonneet nurmikolle. Kori on muuten aito omenakori vuodelta 1936 :)

Tyrni `Ljubitelskaja`on suurimarjainen lajike.
Tyrnin poiminta aloitettiin eilen. Vanhoista puista tulee kohtalainen sato tänä vuonna. Onneksi! Tyrni on meidän perheen tärkein flunssien- ym. tautien karkoitukseen tarkoitettu `lääke`. Tyrnien lisäksi odotan innolla tähän mennessä suurinta viinirypäleiden satoa. Kuusi vuotias `Summer Sweet` tekee huippumäärää tänä vuonna ja viime vuonna istutettu `Zilgakin`antaa muutaman tertun, siis avomaalta III- vyöhykkeellä :) Mitähän niistä tekisi? Viime vuonna tehtiin tuoremehua, mutta nyt voisi jo kokeilla vaikka viinin valmistusta....katsotaan:)
`Summer Sweet`tekee paljon pieniä rypäleitä. Pieni punerrus jo alullaan:)
Vihannespuolella upeat isot sipulit on jo nostettu kuivamaan ja uusia perunoita on syöty  pitkään. Ensimmäiset muussit `Rosamundasta`on myös nautiskeltu, nam! Kurkkuja ja kesäkurpitsaa on myös saatu runsaasti, puhumattakaan amppelitomaateista. Kyllä itse kasvatettu ruoka on hyvää ! Kasvimaa ei ole juurikaan minun ansiotani. Siellä hääräävät etupäässä puoliso ja hänen sisarensa. Istutuksissa ja sadonkorjuussa olen kyllä ollut mukana, mutta muuten hoidan etupäässä tätä puutarhan kauneuspuolta;). Tärkeää sekin, ainakin minulle.

Yrttien käyttöä yritämme lisätä koko ajan, mutta joskus niiden kanssa käy kuten tänä vuonna. Tein yrtti-istutuksen vanhaan sianruoka-astiaan ja siitä tuli niin kaunis, etten raaski napsia ....

Yrttiastia ja vanha tuoli kuistilla.

Marjatan kasvattama valtavan kokoinen ja kaunis kaali :)Tämä kerä painoi 6 kg!!!

 



tiistai 21. elokuuta 2012

AVOIMET PUUTARHAT-PÄIVÄ

Hetki ennen vierailijoiden saapumista
Pientä ruuhkaa, mutta hyvin sujui kuitenkin

Yksityiskohtien tarkastelua

Kuistinäkymiä

Leikkimökki toimi pelakuiden kotina :)

Pikkukuistilla oli taidenäyttely
Ensimmäinen valtakunnallinen Avoimet puutarhat- päivä on siis ohi, onnellisesti:) Siilinpihalla vieraili n. 200 kävijää. Lämmin kiitos kaikille kävijöille:). Oli hieno päivä. Paljon tuttuja ja tuntemattomia kävijöitä, mutta jokainen ihanan innostunut ja kiinnostunut puutarhasta ja sen kasveista. Monta mukavaa keskustelua tuli käytyä niin puutarhaan liittyvistä asioista kuin kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä. Puutarhaan liittyy jollain tavalla kaikki, koko elämän kirjo. Ainakin minulle......ilo ja suru varsinkin, rintarinnan, antaen voimaa elämään :)

Erityisen ihanaa oli se, että kotipaikkakunnaltani Pieksämäeltä, yli 80 km päästä, tuli useita autokuntia, jopa pari pikkubussillista, iloista puutarhaväkeä. Eikä ikä tai kunto näyttänyt estävän tulijoita. Jos ei muuten, niin keppien kanssa pystyi tutustumaan puutarhaan. Pieni levähdystauko penkillä ja taas jaksoi jatkaa:) Sääkin suosi lähes koko päivän. Vain viimeisen tunnin aikana satoi, muttei sekään estänyt vierailijoita.

Päivä oli niin kiireinen, etten olisi pärjännyt ilman Päivi-ystäväni ja puolisoni apua. Kiitokset myös heille:)

Toisella kuistilla oli valokuvanäyttely

Kojusta sai siili-astioita ja taimia

Sisareni Tarja  Kurosen tekemä laulava lohikääreme ja sen edessä juuri avautunut köynnösukonhattu:)
Vieraat lähteneet ja näyttelyt purettu. Kaunis ilta-aurinko :)

Purppurasilkkiyrtti

Ainoa, jota ei näkynyt tapahtuman aikaan, oli Martta:(.Vieraiden lähdettyä lintujen bongaus jo käynnissä.
              Ensi vuonna jatketaan!