Satokuulumisia :)

Odotan vielä jännittyneenä, milloin pääsen poimimaan viinirypäleeni ( Summer sweet) sadon! Maistiaisia olen jo toki saanut, mutta haluan kerätä loput, että näen  kuinka paljon niitä on:) Köynnös on neljä vuotias ja tekee nyt toista satoaan. Avomaallakin III- vyöhykkeellä se voi siis onnistua.

Omenat tuli syötyä melkein kokonaan suoraan puista tai puiden alta. Tänä vuonna oli ongelmana linnut, jotka kävivät syömässä omenia:(. Metsämarjojen puute kai  toi ne puutarhaan......

Amppeli mansikka innostui vimmattuun kukintaan vasta nyt, joten suun saa makeaksi joka päivä:). Se jaksaa siis myös kypsyttää vielä marjoja.

Luomusipuli sato oli valtaisa tänä vuonna, valtaisan kokoisia myös. Perunan kansa emme onnistuneet niin hyvin. Kesäkuun ukkosmyrsky katkoi varret ja osa perunoista kasvoi kokoa huonosti. Onneksi niitä on määrällisesti paljon ja rosamunda jaksoi kasvatta kokoa, joten uuniperunoitakin on tiedossa.

Päärynöistä ( Aunen päärynä) osa on vielä puissa. Kypsytellään, kypsytellään..... Päärynätkin tippuvat maahan, mutta niitä ei näy missään.....syykin selvisi, supit asialla:(. Sen verran olemme syöneet päärynöitä, että tiedämme niiden olevan parempia kuin useimpina vuosina. Johtunee ihanasta pitkästä ja lämpimästä kesästä. Päärynöistä tulee myös ihana piirakka, nam!

Tyrnisatoa emme saa lainkaan:(. Luulimme, että puut tuhoutuivat kokonaan, mutta juhannuksen jälkeen alkoi tulla lehtiä ja nyt suurin osa puista on virkeän näköisiä. Ehkäpä sitten ensi vuonna saamme tyrnisatoa:). Onneksi viime vuonna tuli runsaasti, joten tyrninektaria on taas juotu flunssan torjumiseksi:)

Ihanat daaliat

Viime talvena kirjoittelin tänne blogiin sarjan väreistä. Punaisen kohdalla otin esimerkiksi tarhadaalian, Dahlia hortensis. Pari päivää tämän jälkeen paraislainen daalia harrastaja Pasi Hurte´n otti yhteyttä ja kertoi omista daalioistaan, joita on satoja! Häneltä kuitenkin puuttui tämä maatiasilajike, jonka minä olin saanut tuttavaltani, joka oli saanut sen äidiltään Anttolasta. Tämä lajike sai sitten nimekseen `Anttola`. Laitoin keväällä juurakonpalan Pasille ja vaihtona sain hurmaavan vaalen punertavan`Turun tori` lajikkeen juurakon. Tämä nimi taas juontuu siitä, että kyseistä daaliaa on myyty leikkokukkana Turun torilla 50-60-luvuilla.

Viime kesänä ´Anttola´  kukki hurjasti ja kasvoi puolitoista metriseksi:). Tänä kesänä kasvu on ollut vaatimattomampaa kuivuuden vuoksi. Molemmat daaliat ovat matalahkoja ja kukkivat aika vähän. En ole kastellut, enkä lannoittanut niitä paljoakaa, siinä varmaankin vika. Kukat ovat kuitenkin todella ihastuttavia. Näyttää siltä, että nyt syksyn ja sateiden myötä, saan nauttia daalioiden kukinnasta vielä pitkään....

Tällainnen kasvien vaihto on mukavaa ja antoisaa:) Tutustuu uusiin ihmisiin ja saa uusia kasveja ja kuulee hienoja tarinoita. Blogin, Facebookin ja kasviharrastajien Klorofyllin kautta olen saanut paljon iloa:)

Syksyn tuntua

Elokuu kääntyi syyskuuksi...pieni haikeus hiipii pintaan:(. Rakastan niin kesää.....:) Syksy on luopumista: Luontokin tekee sitä, menee lepäämään. Syksy tulee olemaan minulle aina haikea ja surullinen aika, koska tyttäreni menehtyi syyskuussa. Yritän kuitenkin muistaa aina hyviä asioita, joita minulla on paljon. Syksyisestä luonnostakin ja omasta puutarhasta voi nauttia. Värit ovat hienoja ja vahvoja, tuoksut korostuvat pimenevissä illoissa, kosteaa ilmaa on hyvä hengittää. Nyt on aika sytytellä kynttilöitä :)

Onneksi vielä jotkut kasvit jatkavat kukintaansa kuten asterit ja piiskut. Pensasmustikkakin saa hehkeän syysvärin ja melkoinen kuhinakin käy vielä kanadanpiiskun kukkasissa.